Kirjoitettu 23.9.2022

Hattulan poliittiset voimasuhteet muuttuivat

Hattulan Perussuomalaisten valtuustoryhmä vahvistui, kun valtuutettu Heimo Miettinen siirtyi sitoutumattomana ryhmäämme 21.9. pidetyssä valtuuston kokouksessa. Hän jätti KD:n ja kokoomuksen johtaman valtuustoryhmän, jossa on nyt 10 valtuutettua. Yhdessä demareiden kanssa kokoomus on pitkään pystynyt päättämään Hattulan kunnan asioista, koska niillä on ollut enemmistö valtuutetuista. Nyt tilanne muuttui: kokoomuksella, demareilla ja KD:llä on 16 valtuutettua. Perussuomalaiset on toiseksi suurin ryhmä 8 valtuutetullaan ja muilla ryhmillä on 9 valtuutettua eli yhteensä 17 valtuutettua.

Seppo Söderlund
Hattulan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kirjoitettu 23.9.2022

Demokratia ei sovi demareille eikä vihreille

Kunnanjohtaja Pekka Järvi vastasi kunnanvaltuuston kokouksessa 21.9. kunnanhallituksen puolesta perussuomalaisten sille tekemään kysymykseen Hattulan keskustan kehittämisestä. Järvi myönsi, että kokoava kehittämissuunnitelma puuttuu, mutta huomautti samalla, että alueella on tehty ja tehdään koko ajan monenlaisia asioita. Hänen mukaansa kokonaissuunnitelma varmasti muodostuu Parolan taajamien osayleiskaavojen päivittämisen sekä kunnan palveluverkko 2030-päätösten myötä.

Perussuomalaisten mielestä kuntakeskuksen kokonaiskehittäminen ja sen pitkän tähtäimen suunnittelu ei voi olla kaavaperustaista toimintaa. Kuntalaisten, kesäasukkaiden ja yritysten tarpeet ja toiveet on selvitettävä ennen kuin kaavasuunnittelu annetaan ammattilaisten, yleensä ulkopaikkakuntalaisten käsiin.

Totesin valtuustossa: “Kyllä kansa vastaa, kun siltä kysytään.”

Esitimme kunnanhallitukselle toimikunnan perustamista kuntakeskuksen kehittämiseksi. Toimikunnan pitäisi laatia kehittämissuunnitelma pikaisesti ennen kuin suunnitteilla olevia keskustan hankkeita toteutetaan. Toimikuntaan tulisi nimetä kattavasti eri poliittiset ryhmät sekä asukkaiden, kesäasukkaiden ja yrittäjien edustajat.

Saimme tukea esityksellemme sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja Ellen Rydbeckiltä että vasemmistoliiton Timo Koskiselta. Yllättäen esitykseemme kielteisesti suhtautuivat demarit ja vihreät – puolueet, jotka korostavat kansanvaltaisuutta ja yhteistyön merkitystä. Vihreiden Mari Monto katsoi kaavasuunnitteluprosessin suovan riittävät mahdollisuudet asukkaille tuoda esiin huolensa ja toiveensa. Demareiden Ville Myllymäelle riittäisi valtuuston sisäinen pohdiskelu valtuustoseminaarissa ja Antti Hämäläiselle kuntakeskuksen kehittäminen osana kuntastrategiaa. Pisteen “iin päälle” laittoi demareiden Päivi Luopajärvi, kun hän puheenvuorossaan korosti yhteistyötä yli puoluerajojen, mutta esitti vatuloinnin lopettamista.

Seppo Söderlund
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kirjoitettu 6.2.2022

Miksi kunnanvaltuuston päätöksiä ei toteuteta?

Kunnanjohtaja Pekka Järvi kertoi Hämeen Sanomien perjantain 5.2. lehdessä, että Pappilanniemen kiinteistön tilanne on edelleen auki. Näin siitä huolimatta, että valtuuston päätös joulukuulta 2020 on voimassa: kunnalle tarpeettomista kiinteistöistä pitää luopua. Kunnanhallitus niputti yhteen vastoin valtuuston periaatepäätöstä Pappilanniemen myynnin ja Parolan keskustassa myynnissä olevan entisen pankkikiinteistön hankinnan kunnan hallinnon tarpeisiin. Valtuusto ei halunnut vanhaa kiinteistöä ostaa ja Pappilanniemen myynti palautettiin kunnanhallitukselle uuteen valmisteluun. Elinvoimajaosto ja talouden tasapainottamistoimikunta oli jo aiemmin esittänyt, että kunta olisi yhteydessä valtakunnallisesti toimiviin viiteen suureen kiinteistöjä jalostaviin ja välittäviin yhtiöihin, jotta saataisiin mahdollisimman ajantasainen ja relevantti kuva myynti- ja jalostusmahdollisuuksista. Näin ei kuitenkaan tehty, vaan valtuustolle esitettiin yhteistyötä yhden pienen konsulttiyrityksen kanssa. Riskit olisivat jääneet pääosin kunnan kannettaviksi.

Pappilanniemen ylläpito tulee kunnalle kalliiksi. Hallinto toki tarvitsee omat työtilansa. Kunnan toimintojen kannalta vaikeammin järjestettäviä ovat kuitenkin sairaalan ja päiväkodin tilat. Näiden korvaaminen ei kuitenkaan näytä olevan kunnan johdon tärkeyslistalla korkealla.

 

Seppo Söderlund

valtuutettu

Kirjoitettu 12.6.2021

Kahden millin moka

Hattulalle tuomittu korvaus Pihlajalinnalta kattaa hädin tuskin sille oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut. Pihlajalinna välttyy epäonnistuneen sopimuksen aiheuttamalta 2.000.000 euron liiketappiolta. Ruotsalaista pääomaa onnisti jälleen, eikä mainekaan tainnut pahemmin kärsiä.

Me Perussuomalaiset vastustimme valtuustossa sopimuksen purkamista. Purkavan osapuolen tulee oikeudessa näyttää riidattomasti, että sopimuskumppanin sopimusrikkomus on olennainen. Sen onnistumista epäilimme ja pelkomme osoittautui aiheelliseksi. Sopimuksen purkamista toivoi myös Pihlajalinna Oy ja Hattula meni niinsanotusti halpaan. Kunnanjohtaja ja kunnanhallitus esittivät valtuustolle, että kunta purkaisi yksipuolisesti sopimuksen ja niin myös tapahtui joulukuussa 2019 äänestyksen jälkeen. Perussuomalaisten lisäksi kolme muuta valtuutettua oli tekemämme vastaehdotuksen takana.

Vastaehdotuksemme valtuustossa oli, että kunta vaatisi käräjäoikeudessa Pihlajalinnaa noudattamaan sopimusta 500.000 euron uhkasakon uhalla (n.s. luontoissuoritusvelvollisuus). Kunnanjohtaja Katariina Koivistolla ja kunnanhallituksella oli kova hinku saada ero Pihlajalinnasta ja päästä Terveystalon syliin. Kuntalaisille tämä maksaa terveydenhuoltomenoina 2.000.000 euroa ekstraa sopimuskauden aikana.

Perussuomalaiset valtuutetut Ari Sarusto ja Seppo Söderlund (meitä kannattivat Seppo Kopra, Heimo Miettinen, Kaj Nordenswan, Mikko Sabel ja Kari Ventola) eivät olisi myöntäneet vastuuvapautta kunnanjohtaja Koivistolle ja kunnanhallitukselle vuodelta 2019 ennen kuin käräjäoikeuden tuomio Pihlajalinna-asiassa saadaan. Nyt se on saatu. Vain vastuuvapauden myöntämistä vastustaneilla on oikeus vaatia oikeudessa mahdollisia vahingonkorvauksia.

Kenen on vastuu kahden millin mokasta? Maksajat löytyvät helposti: kaikki hattulalaiset veronmaksajat.

Seppo Söderlund

Valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kirjoitettu 23.4.2021

Loma-asukkaat HUOMIO!

Hattulan valtuusto täsmensi 21.4. kunnanhallituksen helmikuista päätöstä suhtautua myönteisesti loma-asuntojen muuttamiseen vakituisiksi asunnoiksi. Periaatteessa mitä tahansa Hattulan kunnan alueella sijaitsevaa loma-asuntoa voi käyttää etätyöhön ympärivuotisesti tai muuten vain muuttaa siihen asumaan pysyvästi, kunhan asumiseen tarvittavat kunnanhallituksen määrittämät peruskriteerit täyttyvät. Monessa Suomen kunnassa korona on ajanut ihmisiä maalle asumaan ja kehitys näyttää jatkuvan. Hattula on hieman jälkijunassa, mutta ei pudonnut kyydistä.

Viekää hyvää viestiä loma-asukkaiden tietoon. Yhteys kunnan työntekijöihin ja homma alkaa rullata. Kunnanhallitus on luvannut suhtautua hakemuksiin myönteisesti.

 

Seppo Söderlund

valtuutettu

Kirjoitettu 12.2.2021

Hattulan yrittäjät – pitäkää puolenne!

Perussuomalaisten aloitteesta kunnalle vahvistettiin hankintaohjelma v. 2019. Se löytyy kunnan nettisivuilta kohdasta Asiakirjat. Kunnan laskukohtaiset hankinnat vuosittain ja toimittajittain löytyvät kunnan sivuilta (yhteystiedot=>laskutustiedot=>ostolaskut). Myös tämä hanke toteutettiin perussuomalaisten aloitteesta. Yrittäjien kannattaisi seurata, että häntä kohdellaan tasapuolisesti ja hankintaohjelman säännöksiä noudattaen kunnan hankinnoissa.

Hankintaohjelma määrää, että hankintakriteerinä käytetään hinnan lisäksi laatua ja ympäristövaikutuksia luonnon kestävää kehitystä tukien. Esimerkiksi elintarvikehankinnoissa laatutekijöinä käytetään tuoreutta, lyhyitä toimitusaikoja ja -matkoja sekä ympäristöä vähän saastuttavien pakkaus-ja toimitustapojen käyttöä.

Pienten ja keskisuurten yritysten tasavertaiseen mahdollisuuteen osallistua kunnan tarjouskilpailuihin suurten yhtiöiden kanssa vaikutetaan pilkkomalla suuret hankinnat osiin.

Niinsanottua työllistämisehtoa käytetään hankintaohjelman mukaan niissä hankinnoissa, jotka luonteensa ja suuruutensa puolesta siihen soveltuu. Tavoitteena on saada työllistettyä erityisesti sellaisia nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja vammaisia, jotka ovat syrjäytymisvaarassa yhteiskunnasta, ja joiden osalta kunnalle voi aiheutua kustannuksia työllistämisvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta.

Hattulan kunta käyttää palveluiden, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoon lähes 30 M€/v. Saavatko oman kunnan yrittäjät näistä hankinnoista heille kuuluvan osan? Kuka kunnassa valvoo, että hankintaohjelmaa noudatetaan käytännössä?

Seppo Söderlund

valtuutettu

 

Kirjoitettu 4.2.2021

EI Tavastian kiinteistöyhtiölle – KYLLÄ Hattulan perusopetukselle

Jos koulutuskuntayhtymä Tavastia puretaan ja sen kiinteistöt yhtiöitetään, Hattula haluaa jatkaa koulutusta antavassa kuntayhtymässä, mutta ei osallistua kiinteistöosakeyhtiöön. Kuntayhtymän pitää maksaa Hattulalle sen osuus kuntayhtymän peruspääomasta eli 1,25 M€. Rahat pitää käyttää Parolan uuden yläkoulun rakentamiseen.

 

Hämeenlinna omistaa koulutuskuntayhtymä Tavastiasta 77,2 %. Muut omistajakunnat ovat Janakkala 12,4 %, Hattula 8,7 %, Urjala 0,9 %, Akaa 0,5 % ja Pälkäne 0,2 %. Tavastia vastaa myös Parolan lukion toiminnasta erillisellä sopimuksella. Lukio toimii Hattulan kunnalta vuokratuissa tiloissa. Tavastian ammatillista koulutusta varten hankkimat kiinteistöt sijaitsevat pääosin Hämeenlinnassa ja osin Janakkalassa.

 

Hämeenlinna on päättänyt yhtiöittää koulutuskuntayhtymä Tavastian kiinteistöt osakeyhtiöksi 1.1.2022 lukien. Tavastian suurimpana jäsenkuntana se voi ajaa tahtonsa läpi muista kunnista piittaamatta. Vetoamalla aiesopimuksessa esiintuotuun ”Tavastian jäsenkuntien taholta tulleeseen aloitteeseen”, väitetään hankkeen perustuvan jäsenkuntien yhteiseen tahtotilaan. Näin asianlaita ei ole.

 

Koulutuskuntayhtymän omistamien kiinteistöjen yhtiöittäminen ei tuo koulutukseen eikä kiinteistöjen hoitoon mitään sellaista lisäarvoa syntyvien hallinnollisten lisäkustannusten vastineeksi, että sitä voitaisiin perustella muulla kuin kuntien taseiden kaunistelulla eli tasekikkailulla. Kirjanpitolainsäädäntöön jäänyttä porsaanreikää käytetään hyväksi kuntien ylijäämän kertaluonteiseen kasvattamiseen ilman, että kuntien kassaan kilahtaisi sentin senttiä. Päinvastoin prosessin läpivienti aiheuttaa kertaluonteisia kustannuksia ja vuotuisia etupäässä hallinnollisia lisäkustannuksia.

 

Uusi osakeyhtiö nielaisee sisäänsä noin 25 M€:n omaisuusmassan, josta Hattulan osuus on noin. 2,2 M€. Kuntalaisen mahdollisuudet tiedonsaantiin yhtiöstä vähenevät ja demokraattinen kontrolli heikkenee. Aiesopimusehdotuksen mukaan Hattula ei saisi edes hallituspaikkaa omaisuutensa suojaamiseksi.

 

Me hattulalaiset haluamme olla mukana nuortemme koulutuksesta vastaavassa Tavastiassa jatkossakin. Olemme luovuttaneet sille vastuun myös oman lukiomme toiminnasta. Luontevinta olisi ollut jatkaa toimintaa myös koulutuksessa käytettävien tilojen osalta kuntayhtymänä. Hämeenlinnalla näyttää olevan sen heikosta taloudellisesta tilasta johtuen intoa tarttua oljenkorsiinkin tilinpäätöksensä kaunistelemiseksi.

 

Hattulan kunnassa kestävää talouden pohjaa haetaan toimintakulttuurin muutoksilla ja keskittymällä kunnalle kuuluviin ydintehtäviin. Kiinteistöjen omistaminen ei näihin kuulu. Koulutuksen sisältö ja oppilaista huolta pitäminen kaikin tavoin on kunnan tärkeimpiä tehtäviä.

 

Seppo Söderlund

valtuutettu (PS) Hattula

Kirjoitettu 3.2.2021

Perussuomalaisille vahvistusta keskustapuolueesta

Keskustapuolueen vahvat nimet maanviljelijä Pentti Pietilä ja opettaja Seppo Kopra siirtyivät Hattulan Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaiksi. Pentti Pietilä asettuu ehdolle Perussuomalaisten jäsenenä ja Seppo Kopra sitoutumattomana.

Perussuomalaisilla on Hattulassa koossa jo 12 hyväksyttyä ehdokasta huhtikuussa 2021 järjestettäviin kuntavaaleihin. Lisää ehdokkaita tulee koko ajan. Käsittelyssä on jo hyväksyttyjen lisäksi 4 ehdokasta.

Hattulan Perussuomalaiset painottavat asioiden hoitamisessa avoimuutta. Avoimuus on luottamuksen ja yhteistyön perusta. Avoimuuden yhteiskunnallinen merkitys tulee kasvamaan lisää, kun päätöksentekoa digitalisoidaan ja automatisoidaan. Tämä koskee kaikkia osapuolia kuntapolitiikassa, niin viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja kuntalaisia.

Perussuomalaisten valtakunnallinen kuntavaaliohjelma julkaistiin 25.1.

Ensimmäiset hyväksytyt kuntavaaliehdokkaat Hattulassa ovat:

Kopra Seppo (opettaja), Laine Jaana (yrittäjä), Niemi Pasi (projektijohtaja), Perälä Vesa (eläkeläinen, kapt. evp.), Pietilä Pentti (maanviljelijä), Pitkänen Pentti (eläkeläinen), Salonen Vesa (yrittäjä), Sarusto Ari (tarkastaja), Siren Harri (eläkeläinen, puuseppä), Söderlund Seppo (oikeustieteen tohtori, hallintotieteitten maisteri), Tuovinen Ari (huoltomies) ja Vehmas Susanna (merimies).

Ehdokkaita otetaan lisää maaliskuun alkuun saakka.

Tämä Hattulan Perussuomalaiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Laineen lehdistölle antama juttu 26.1. ei kelvannut Hämeen Sanomille.

Kirjoitettu 27.1.2021

Miljoonan euron hallituspaikka? Jatkoa Tavastian tasekikkailulle.

Hattulan kunnan alueella ei ole koulutuskuntayhtymä Tavastian kiinteistöjä. Ne sijaitsevat Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Sen vuoksi valtuuston käsittelyssä 25.1. olleessa aiesopimuksessa, jolla on tarkoitus muodostaa Tavastian kiinteistöistä erillinen osakeyhtiö, ei Hattulan kunnalle oltu varattu perustettavassa osakeyhtiössä edes hallituspaikkaa, vaikka kunnan omistusosuus kuntayhtymästä on n. 9 % ja osuus kiinteistöyhtiöön siirtyvästä omaisuudesta yli 2.000.000 €.

Asian käsittelyn aikana kävi selväksi, ettei kunnassa oltu selvitetty, voisiko Hattula jäädä pois perustettavasta kiinteistöyhtiöstä ja jatkaa koulutusta antavan kuntayhtymän jäsenenä. Vastaus löytyy koulutuskuntayhtymän perussopimuksesta ja toin sen valtuustossa esiin: poisjäävälle kunnalle on maksettava sen osuus peruspääomasta. Hattulan osuus peruspääomasta on n. 1.000.000 €.

Kun tätä mahdollisuutta ei valmistelussa oltu millään tavalla huomioitu, eivät sitä valtuutetut ilmeisesti ymmärtäneet. Lopputulos oli kunnan kannalta laiha. Esittämäni ehto aiesopimuksen hyväksymiselle kyllä hyväksyttiin yksimielisesti: Hattulan kunnan pitää saada uudesta kiinteistöyhtiöstä hallituspaikka pysyvästi. Tämä todennäköisesti Hämeenlinnassa ja Janakkalassa hyväksytään.

Olisiko kuitenkin ollut parempi vaihtoehto luovuttaa suosiolla rakennukset Hämeenlinnalle ja Janakkalalle ja ottaa 1.000.000 euroa käteen? Se nyt kuitenkin on tämän hallituspaikan hinta.

Seppo Söderlund

valtuutettu

 

Kirjoitettu 21.1.2021

Tavastian tasekikkailu

Hämeenlinna pilkkoo naapurikuntiensa kanssa yhdessä omistamansa koulutuskuntayhtymä Tavastian. Kaupungin heikon taloustilanteen korjaamiseksi on keksitty arveluttava keino: tasekikkailu, joka aiheuttaa lisää byrokratiaa, lisää kustannuksia, eikä tuo jäsenkunnille lisää euroja.

Vastuullinen taloudenhoito ei saisi olla kirjanpidolla asioiden kaunistelua. Se ei pelasta Tavastian jäsenkuntien rahatilannetta vaan päinvastoin hämärtää kuntien talouden tilannekuvaa entisestään.

Tavastian jäsenkuntien taseiden keinotekoinen ylijäämien kasvattaminen on väärä motiivi Tavastian kiinteistöjen yhtiöittämiselle. Se ei hyödytä koulutuskuntayhtymän varsinaisen koulutustehtävän toteuttamista. Päinvastoin syntyy uusi oikeushenkilö, kiinteistöosakeyhtiö , joka monimutkaistaa päätöksentekoa ja lisää hallinnollisia kustannuksia. Ne rahat ovat pois koulutuskuntayhtymän opetustoimesta.

Kunnallisen päätöksenteon, toiminnan ja verovarojen käytön piilottaminen osakeyhtiöön ei-julkiseksi heikentää demokraattista päätöksentekoa ja valvontaa.

Hattulan kunnanhallitus esittää 25.1. kokoontuvalle valtuustolle, että Tavastian kiinteistöjen yhtiöittämistä koskeva aiesopimus hyväksyttäisiin Hämeenlinnan haluamalla tavalla. Tämäkö on sitä Hämeenlinnan peräänkuuluttamaa seutukuntayhteistyötä. Kunnanhallitus on nöyrtymässä Tavastian jäsenkuntien viranhaltijoista koostuvan työryhmän hallintomalliin, jossa Hattulan kunnalle ei ole annettu edes hallituspaikkaa uudessa yhtiössä. Näin siitä huolimatta, että Hattulan kunta ja kuntalaiset omistavat Tavastiasta ja sen kiinteistöistä n. 9 % eli reaaliomaisuutta yli 2.000.000 euron arvosta.

Seppo Söderlund

valtuutettu

Kirjoitettu 14.11.2020

Kaikki kunnan tontit myös vuokrattavissa

Hattulan Perussuomalaisten valtuustoryhmä on koko valtuustokauden pyrkinyt helpottamaan sekä asuintonttien että yritystonttien ostamista ja vuokraamista. Viimeinkin valtuustossa on ymmärretty, että kaikki käytettävissä olevat keinot on käytettävä kunnan vetovoimaisuuden ja samalla elinvoiman säilyttämiseksi. Kaikki kunnan tontit ovat sekä vuokrattavissa että ostettavissa. Hintoja on myös alennettu. Rakentamisaikaan tuo helpotusta myös mahdollisuus aluksi vuokrata tontti ja lunastaa se myöhemmin omaksi. Jos lunastus tapahtuu 5 vuoden sisällä vuokrauksesta, hyvittää kunta maksetut vuokrat ostohinnasta.

Seppo Söderlund

valtuustoryhmän pj.

Kirjoitettu 16.11.2019

Kuka kukkaroasi kurittaa?

Hattulan kunnanvaltuusto päätti 13.11.2019 korottaa kunnallisveroa ja kiinteistöveroja tietämättä, mihin lisätulot käytetään. Kokonaan unohduksiin jäivät talouden tasapainotustyöryhmän keväällä tekemät ehdotukset kunnan toimintojen järkeistämisestä. Korotuksia vaativat kaikki KD:n, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutetut sekä joukko demareiden ja kokoomuksen valtuutetuista. Vastaan äänestivät Perussuomalaisten lisäksi kokoomuksen ja demareiden valtuutettuja.

Valtuusto hyväksyi ryhmämme esittämän ponnen, jonka mukaan jatkossa talousarviosta päätetään samanaikaisesti verojen kanssa. Valtuutettujen pitää tietää tulojen ja menojen määrästä ja jakautumisesta eri kohteille, ennen kuin verojen korotuksista päätetään. Nyt talousarviota ei ole käsitelty edes kunnanhallituksessa.

Hattulalle saatiin hyväksyttyä vihdoin ja viimein perussuomalaisten aloitteesta hankintaohjelma. Kun se julkaistaan Internetissä, kannattaa erityisesti pk-yritysten tutustua niihin ja vaatia ohjelman mukaista kilpailutusta. Hankinnoissa (palvelut, rakentaminen, tavarat) on painoa annettava hinnan lisäksi laatuun ja ympäristötekijöihin. Se parantaa paikallisten pienyritysten asemaa kilpailussa isojen yritysten kanssa. Ohjelma mahdollistaa myös vaikeasti työllistettävien työn saantia, kun isoissa hankinnoissa kunnan pitää käyttää ns. työllistämisehtoa.

Seppo Söderlund
Hattulan Perussuomalaiset ry:n valtuustoryhmän pj

Kirjoitettu 3.6.2019

Kirsi Kaupin mielipidekirjoitus Hämeen Sanomissa

Hattulan Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki hyvän ja ajankohtaisen aloitteen valtuuston kokoukseen 14.5 koskien loma-asuntojen muuttamismahdollisuutta asumiskäyttöön Hattulan kunnassa.

Nykyisen asiaa koskevan lain näin salliessa olisi järkevää kaikin puolin yrittää saada kuntaan lisää myös muitakin veronmaksajia kuin lapsiperheitä. Ketkä olisivatkaan tuotteliaimpia veronmaksajia kuin keski-ikäiset, jo lapsensa maailmalle lähettäneet, työssä käyvät, palveluita käyttävät ja niistä maksavat kuntalaiset. Näillä keski-ikäisillä olisi hyvät mahdollisuudet ja todennäköisesti riittävästi aikaa sekä terveyttä käyttää rahaa myös lähiseudulla tarjolla oleviin palveluihin. Näiden palveluiden käytöllä on laajat kerrannaisvaikutukset myös tätä kautta verotuloina ja yrittäjyyden kannustimina.

Itsekin täällä vasta muutaman vuoden asuneena olen jo käyttänyt oman kunnan ja lähipalvelujen tarjoajien maksullisia palveluita varmaankin jo noin 20:ltä eri yrittäjältä (esim. kampaamo, putkimies, sähkömies, maalari, liikenteenharjoittaja, autokorjaamo, jne). Mitään näitä ja monia muita palveluita en olisi Hattulan kunnan alueelta ostanut, jos minulla olisi täällä vain vapaa-ajan asunto.

Em. muutoksella voisi olla myös suuri elävöittävä vaikutus nykyisellään kuihtuville kylillemme.

Kirsi Kauppi

Hattulan Vuohiniemen Myllykylän uudisasukas

Kirjoitettu 28.9.2018

Hattulan yritystonttien luovutusehdot

Yritimme Ari Saruston kanssa saada pieniä parannuksia yritystonttien luovutusehtoihin valtuustossa 26.9. Esityksemme rakentamisvelvoitteen alentamisesta 10 %:sta 5 %:iin kh:n päätöksellä perustelluissa tapauksissa läpäisi äänestyksessä 22-11. Vuosivuokrien hyvitys 5 ensimmäisen vuoden ajalta kuten asuintonteissa hävisi täpärästi äänin 16-16, kun Mikko Sabell äänesti tyhjää ja valtuuston puheenjohtaja Ville Myllymäki äänesti kh:n esityksen puolesta ja hänen äänensä ratkaisi. Kolmas esityksemme varausajan tarjouskilpailun järjestämisestä luopumisesta hävisimme äänin 24-8, 1 tyhjä.

Kunnassamme puhutaan paljon Hattulan vetovoimatekijöiden ja pitovoimatekijöiden lisäämisestä, kun ihmiset ja yritykset pakenevat pois kunnasta. Teot vain ovat jääneet vähiin. Me Perussuomalaisten valtuutetut olemme pyrkineet johdonmukaisesti puolustamaan sekä heikompiosaisia kuntalaisia että pk-yrityksiä.

Seppo Söderlund
valtuutettu

Kirjoitettu 11.3.2018

Kunnanhallitus torppasi aloitteemme Mierolantien liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Hattulan tekninen yksikkö selvitti Mierolantien/Parolantien liikenneturvallisuuden parantamisesitystämme ja esitti hidasteiden rakentamista nopeuksien hillitsemiseksi. Kunnanhallituksessa Matti Puotila esitti Sabellin kannattamana asian palauttamista lisäselvityksiä varten. Tekninen yksikkö pyörsikin kantansa ja katsoi tien olevan turvallinen ilman mitään toimenpiteitä. Kunnanhallituksen pöytäkirjasta ei selviä, millä perusteilla päätös syntyi.

Liikenneturvallisuuteen ei Hattulassa haluta panostaa. Kunnanhallitus ilmeisesti odottaa “vakavampia näyttöjä”, ennen kuin toimeen tartutaan. Jonkun onnettoman kohdalla se voi olla kohtalokasta.

Seppo Söderlund

Kirjoitettu 11.3.2018

Kiinteistötietojen päivitys Hattulassa

Hattulan tekninen yksikkö tulee päivittämään kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen tiedot Perussuomalaisten aloitteen perusteella kesästä 2018 alkaen.

Kirjoitettu 11.3.2018

Kunnan ostolaskut ovat nyt julkisia. Läpinäkyvyys lisääntyy.

Perussuomalaisten aloite johti kunnan ostolaskujen julkistamiseen. Tiedot vuosilta 2014-2016 löytyvät kunnan kotisivuilta seuraavaa polun takana: Yhteystiedot>laskutustiedot>ostolaskut.

Seppo Söderlund
Hattulan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kirjoitettu 10.3.2018

Uuden terveyskeskuksen rakentaminen

Valtuusto päätti äänin 19-16 rakentaa uuden terveyskeskuksen purettavan kunnantalon paikalle. Kunnantalo joudutaan purkamaan sädesienen vallattua rakenteet. Purkaminen on ainoa vaihtoehto.

Nykyinen terveyskeskus alkaa olla elinkaarensa päässä. Sen korvaaminen uudella perustuu terveyskeskuksen henkilökunnan kokemiin sisäilmaongelmiin ja saneerauksen kalleuteen. Nykyisin näyttää olevan edullisempaa rakentaa uutta kuin korjata vanhaa. Tutkimukset eivät ole kuitenkaan tuoneet esiin sisäilmaongelmien syitä, mutta henkilöstön sairastelu ja oireilu otettiin valtuustossa vakavasti.

Äänestykseen jouduttiin, kun monet valtuutetut olivat huolissaan niistä riskeistä, joita kunta on ottamassa tehdessään rakentamispäätöstä kiireellä juuri nyt. Pihlajalinna voitti kunnan terveyspalveluita koskevan tarjouskilpailun, mutta siitä on valitettu markkinaoikeuteen. Ratkaisua saadaan odottaa syksyyn. Perussuomalaiset olisivat halunneet siirtää terveyskeskuksen rakentamispäätöksen teon syksyyn, jolloin myös valtakunnalliset sote-päätökset ja maakuntamalli ovat saaneet ratkaisunsa. Puolen vuoden siirto päätöksenteossa olisi mielestämme ollut järkevää ja riskinottoa vähentävää.

Uusi terveyskeskus maksaa lähes 5 miljoonaa euroa. Parolan koulun sisäilmaongelmat on tiedossa, mutta ratkaisutavasta ei ole vielä päästy yksimielisyyteen. Koulujen kunnossapito jää sote-uudistuksen jälkeenkin kunnan vastuulle. Vuosikymmeniä kestänyt vitkuttelu kiinteistövelkaa lisäten on nyt johtamassa verojen kiristämisen tielle.

Seppo Söderlund
Hattulan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja