Hämeen Sanomat julkaisi tänään 27.2.2024 kannanottomme kunnan talousasioihin:

Veronkorotuksia vai kustannustehokasta toimintaa?

Hattulan kunnan taloudellinen tulos oli viime vuonna hyvä. Tämänkään vuoden tulosta voi ei moittia, jos pysymme hyväksytyssä budjetissa.

Kansantalouden heikko kehitys ja kuntatalouden haasteet ovat saaneet monet kunnat ilmaisemaan huolensa taloutensa näkymistä. Taloussuunnitelman perusteella Hattulankin ensi vuosi on haasteellinen. Talouden alijäämä ja investointitarpeet ennakoivat suurta veronkorotuksen tarvetta.

Kun kuntamme taloudessa on näköpiirissä suuria haasteita, virkamiesjohdon ja päättäjien on yhdessä pohdittava jatkotoimenpiteitä: Missä voimme kohtuudella säästää, jotta mittavilta veronkorotuksilta vältyttäisiin? Millä keinoin saamme kuntaan lisää vetovoimaa, veronmaksajia ja -tuloja? Hattulan kunnan organisaatio on kustannusmielessä onneksi varsin kevyt. Toiminnan tuottavuutta on silti tarpeen kehittää jatkuvasti.

Toimenpiteitä on tehty, onhan Hattulassa myyty mm. runsaasti tontteja. Kestää kuitenkin vielä muutaman vuoden ennen kuin kasvava asukasmäärä nostaa verotuloja.

Tunnetusti yritysten kasvu vauhdittaa myös kunnan kasvua. Kunnan elinvoiman kehittämisessä ei valitettavasti ole edistytty toivotulla tavalla. Vauhdikkaasti käyntiin polkaistu kehitysyhtiö ei ollut toimiva ratkaisu, kun yhtiön toiminnasta puuttui tyystin kuntastrategiaamme tukeva, Hattulaa palveleva konkretia. Elinvoiman kehittäminen kaipaa räätälöityjä, konkreettisia toimia. Nykyinen elinvoimatoimiala on selkeästi haasteiden edessä etsiessään tapoja, joilla yritysten määrä ja kannattavuus kääntyvät kasvuun.

Vanhoista, tarpeettomista kuluja aiheuttavista kiinteistöistä tulee päästä eroon. Pappilanniemen kiinteistön myynnistä on valtuuston päätös. Mitään ei ole saatu aikaiseksi sen toteuttamiseksi.

Koulurakennuksissa on ollut sisäilmaongelmia, joita yritetään ratkaista. Lukio, yläkoulu ja kyläkoulut ovat investointiohjelmissa. Huoli on suuri siitä, mahdollistaako kunnan talous jatkossa kaikkien hankkeiden toteutumisen toivotusti.

Palveluverkko on haastava kokonaisuus. Uudet rakennukset parantavat toiminnan laatua ja tehostavat energian käyttöä. Samalla kuitenkin pääomakulut ja velan määrä kasvavat. Tyhjilleen jäävien rakennusten ongelma on lisäksi ratkaistava.

Kuntakonsernin tilanne ei ole yhtään helpompi. Hattula Kiinteistöillä on runsaasti velkaa ja korjaustarvetta rakennuksissaan. Vuokra-asuntokantaa tulisi saada uudistettua, jotta se tukisi muuttoliikettä Hattulaan.

Kunnanhallitus on onneksi päättänyt paneutua talouden haasteisiin kevään aikana. Osa johtavista virkamiehistä onkin jo tuonut ajatuksiaan ratkaisukeskeisesti esille. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyön tuloksena tulee etsiä talous- ja investointiohjelmiin ratkaisut, joiden avulla tulevat verokorotukset voidaan minimoida.

Hattula Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Pasi Niemi, puheenjohtaja

Puheenvuoro Hattulan kunnanvaltuuston kokouksessa 21.2.2024/lukiorakennus

Uuden rakentaminen

Parolan lukiossa on tehty hyvää työtä. Kiitos siitä kuuluu koko lukioyhteisölle, erityisesti opettajakunnalle ja opiskelijoille. Vaikkeivat opiskeluolosuhteet ole olleet parhaat mahdolliset, ovat tulokset erinomaisia. Opiskeluryhmät on pystytty pitämään tehokkaan pieninä ja kurssitarjonta yhteistyössä muiden lukioiden kanssa hyvällä tasolla. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vähäistä. Lukiolla on hyvä ”me yhdessä” -henki.

Myös lukion vetovoima on säilynyt hyvänä. Opiskelijamäärä on kuluvalla vuosikymmenellä ollut jopa hieman kasvussa 2010-lukuun verrattuna.

Me Hattulan Perussuomalaiset olemme sitä mieltä, että Parolan lukio ansaitsee pysyvät, hyvään opiskeluun mahdollistavat tilat nykyisten väistötilojen sijaan.

Hattulalaiset ovat panostaneet tähänkin saakka omaan lukioonsa. Kunnassa ymmärretään lukion merkitys eräänä kunnan vetovoimatekijöistä. Toisin kuin lakisääteinen varhaiskasvatus, esiopetus ja peruskoulutus, lukion ylläpito on kunnan vastuulla. Valtiovalta toki avustaa kuntaa maksamalla 7.200 euroa opiskelijaa kohden vuodessa.

Tämä ei kuitenkaan riitä varsinkaan pienissä lukioissa, koska kustannukset ovat suurelta osin riippumattomia opiskelijamääristä. Hattulan kunta maksaa jokaista lukiolaista kohden runsaat 1.650 €/v koulutuskuntayhtymä Tavastialle, joka toimii koulutuksen järjestäjänä. Tämä on se hinta, jonka kuntalaiset panostavat siihen, että lukiokoulutusta annetaan Hattulan kunnassa, eikä nuortemme tarvitse lähteä sitä hakemaan Hämeenlinnasta tai muualta maasta. Näin hyvin eivät asiat ole läheskään kaikissa maamme kunnissa. Hattulassakaan ei muiden toisen asteen koulutusta saavien osalta tilanne ole näin hyvä. Poikkeuksen tekee vain Lepaalla toimiva puutarha-alalla.

Kiitosta emme anna kunnan johdolle lukioprojektin vetämisestä. Rakentamaan pitäisi päästä, mutta vasta nyt kunnanhallitus tuo päätösesityksen valtuustolle. Kunnan päättäjät on ajettu pakkorakoon. Päätettäväksi tuodussa esityksessä ei ole arvioitu lainkaan sitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia nyt tehtävällä päätöksellä on. Viranhaltijoiden pitäisi varoitella, poliitikkojen tehdä päätöksiä. Nyt asiat ovat kääntyneet päälaelleen.

Valtuustossa 2023 käsitellyn lukion hankesuunnitelman mukaan uuden lukion rakentaminen maksaa 4,3 M€. Tämä nostaa kuntalaisten maksettavaksi tulevat lukiokoulutuksen vuosikustannukset 280.000 eurosta 545.000 euroon eli opiskelijaa kohden laskettuna 1.650 eurosta/opiskelija/v 3.200 euroon/opiskelija/vuosi. Tämä sillä edellytyksellä, ettei valtionapu opiskelijaa kohden pienene ja että opiskelijamäärä säilyy vuosikeskitasolla 170 opiskelijassa.

Valtion talousvaikeudet tulevat johtamaan koviin säästöpäätöksiin. Kunnat eivät tule säästymään leikkauksilta. Selviytyäksemme joudumme kuntaveron korotuksiin mahdollisesti jo kuluvan vuoden syksyllä, viimeistään 2025.

Kunnan palveluverkko 2030 sisältää palvelujen hajauttamisen periaatteen. Lähivuosien kouluinvestoinnit ilman lukiota eivät tule jäämään paljonkaan alle 20 M€:n. Investointimme lakisääteisen koulutuksen ympäristöihin vaativat tulevina vuosina vähintään 3 M€:n vuosisatsaukset. Muihin investointeihin tarvittaisiin 1 M€/v. Miten käy siinä taistossa veroeuroista esimerkiksi Lepaan kevyen liikenteen väylän?

Kriisikuntastatuksen välttäminen edellyttää kunnan vuosikatteen nostamisen vähintään vuotuisten investointien tasolle. Meidän on korotettava kunnallisveroamme 8,1 %:sta 9,7 %:iin päästäksemme +/- tulokseen. Se merkitsee keskiverto palkansaajalle kuntaveron nousua 8.000 eurosta 9.600 euroon/v, nousua 20 % eli 132 €/kk.

Mikä on tilanne Hämeenlinnassa? Mikä on tilanne Janakkalassa? Mitä tekee valtio? Riittääkö kunnan pitovoima, kun verot nousevat? Mihin meillä on varaa?

Maanvuokrasopimus

Kunnan johdon ajama lukion rakentamismalli on kunnan viranhaltijoiden kannalta helpoin ratkaisu: tilataan ulkopuolelta muiden taseeseen ja maksatetaan kuntalaisilla viulut. On itsensä pettämistä kuvitella, että kunnan taseen ulkopuolella toteutettavat hankkeet löytäisivat lopulliset maksumiehet muualta kuin omasta kunnasta. Päinvastoin. Kuntalaiset maksavat rakentamisesta jokaisen sentin korkojen kanssa ja päälle palvelurahat Tavastialle ja Leasingyhtiölle. Pää on pistetty pensaaseen, mutta kenen pää?

Vaikka Hattulan kunta on osa koulutusyhtymä Tavastiaa, kyse on eri organisaatioista. Tavastian pääomistaja on Hämeenlinnan kaupunki. Hattulan osuus on 10 %. Tavastian etu on pääasiassa Hämeenlinnan etu ei Hattulan.

Lunastushintaa koskevan kohdan korjaus paransi sopimusta. Edelleenkin sopimus on Hattulan kannalta kohtuuton ja epätasapainoinen.

Hattulan kunnalla on lunastusvelvollisuus niihin rakennuksiin, joita vuokrattavalle tontille rakennetaan koulutustarkoitusta varten. Lunastusvelvollisuus on kova vaatimus. Kunnalla pitäisi olla lunastusoikeus ei velvollisuus.

Hyväksyttäväksi esitetty sopimusluonnos tarkoittaa käytännössä sitä, että

• Tavastia rakentaa, saa siitä palkkion, Hattula maksaa
• Tavastia käyttää, saa siitä palkkion, Hattula maksaa
• jos käytöstä luovutaan, Hattula lunastaa ja maksaa
• riskit kantaa 100 %:sti Hattula

Yritykset ovat kunnan vaurauden ja menestymisen kannalta tärkeitä. PK-yritykset luovat toiminnallaan luonnollista elinvoimaa kuntaan. Kasvavat yritykset luovat lisäksi uusia työpaikkoja.

Kunta tarvitsee toimintansa ja palveluidensa ylläpitämiseen verovaroja. Yritykset maksavat tästä merkittävän osan yhteisö- ja kiinteistöveroina. Yritysten työllistämien henkilöiden maksamat tuloverot ovat kunnan verotulokehityksen kannalta niin ikään tärkeitä. Erään selvityksen mukaan Kanta-Hämeen maaseutukunnissa PK-yritysten henkilöstön tuottaman verotulojen osuus suhteessa omassa kunnassa työskenteleviin henkilöihin vaihteli 52-87 prosenttiin. Kunta kasvaa ja vaurastuu yritysten kasvaessa!

Kunnanhallitus on päättänyt perussuomalaisten valtuustoaloitteen pohjalta, että Hattula ottaa käyttöön yritysvaikutusten arvioinnin. Tässä menettelyssä arvioidaan päätöksenteon yhteydessä kevyellä menettelyllä ko. päätöksen vaikutukset yritystoimintaan. Tavoitteena on, että kunta edistää yritystoimintaa omalla toiminnallaan läpinäkyvästi.

Kunta on suuri palveluiden ja tuotteiden ostaja. Viime valtuustokaudella Hattula teki suorahankintoja kunnan ulkopuolelta, vaikka kunnassa olisi ollut samanlaisia palvelun tuottajia. Hattulan ostoilla vaurastuivat muut kunnat.

Kunnanhallitukseen päätöksen tarkoituksena on varmistaa, että tulevat hankintojen kilpailutusehdot ovat sellaiset, että paikallisen yritykset voivat osallistua siihen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi, että suuri ostohanke kilpailutetaan pienempinä osakokonaisuuksina ja kilpailutuksessa pyydetään tarjouksia myös paikallisilta yrityksiltä.

Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan, miten toiminta parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tonttipolitiikka luodaan sellaiseksi, että yritysten muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata joustavasti. Lupaprosessit kehitetään sujuviksi jne.

Perinteisesti on sanottu, että kunta ja yritykset ovat samassa veneessä. Yritysvaikutusten arviointi varmistaa, että soudamme samaan suuntaan.

Kari Ventola

Valtuutettu ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Hattulan Perussuomalaisten valtuustoryhmä vahvistui, kun valtuutettu Heimo Miettinen siirtyi sitoutumattomana ryhmäämme 21.9. pidetyssä valtuuston kokouksessa. Hän jätti KD:n ja kokoomuksen johtaman valtuustoryhmän, jossa on nyt 10 valtuutettua. Yhdessä demareiden kanssa kokoomus on pitkään pystynyt päättämään Hattulan kunnan asioista, koska niillä on ollut enemmistö valtuutetuista. Nyt tilanne muuttui: kokoomuksella, demareilla ja KD:llä on 16 valtuutettua. Perussuomalaiset on toiseksi suurin ryhmä 8 valtuutetullaan ja muilla ryhmillä on 9 valtuutettua eli yhteensä 17 valtuutettua.

Seppo Söderlund
Hattulan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kunnanjohtaja Pekka Järvi vastasi kunnanvaltuuston kokouksessa 21.9. kunnanhallituksen puolesta perussuomalaisten sille tekemään kysymykseen Hattulan keskustan kehittämisestä. Järvi myönsi, että kokoava kehittämissuunnitelma puuttuu, mutta huomautti samalla, että alueella on tehty ja tehdään koko ajan monenlaisia asioita. Hänen mukaansa kokonaissuunnitelma varmasti muodostuu Parolan taajamien osayleiskaavojen päivittämisen sekä kunnan palveluverkko 2030-päätösten myötä.

Perussuomalaisten mielestä kuntakeskuksen kokonaiskehittäminen ja sen pitkän tähtäimen suunnittelu ei voi olla kaavaperustaista toimintaa. Kuntalaisten, kesäasukkaiden ja yritysten tarpeet ja toiveet on selvitettävä ennen kuin kaavasuunnittelu annetaan ammattilaisten, yleensä ulkopaikkakuntalaisten käsiin.

Totesin valtuustossa: ”Kyllä kansa vastaa, kun siltä kysytään.”

Esitimme kunnanhallitukselle toimikunnan perustamista kuntakeskuksen kehittämiseksi. Toimikunnan pitäisi laatia kehittämissuunnitelma pikaisesti ennen kuin suunnitteilla olevia keskustan hankkeita toteutetaan. Toimikuntaan tulisi nimetä kattavasti eri poliittiset ryhmät sekä asukkaiden, kesäasukkaiden ja yrittäjien edustajat.

Saimme tukea esityksellemme sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja Ellen Rydbeckiltä että vasemmistoliiton Timo Koskiselta. Yllättäen esitykseemme kielteisesti suhtautuivat demarit ja vihreät – puolueet, jotka korostavat kansanvaltaisuutta ja yhteistyön merkitystä. Vihreiden Mari Monto katsoi kaavasuunnitteluprosessin suovan riittävät mahdollisuudet asukkaille tuoda esiin huolensa ja toiveensa. Demareiden Ville Myllymäelle riittäisi valtuuston sisäinen pohdiskelu valtuustoseminaarissa ja Antti Hämäläiselle kuntakeskuksen kehittäminen osana kuntastrategiaa. Pisteen ”iin päälle” laittoi demareiden Päivi Luopajärvi, kun hän puheenvuorossaan korosti yhteistyötä yli puoluerajojen, mutta esitti vatuloinnin lopettamista.

Seppo Söderlund
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kunnanjohtaja Pekka Järvi kertoi Hämeen Sanomien perjantain 5.2. lehdessä, että Pappilanniemen kiinteistön tilanne on edelleen auki. Näin siitä huolimatta, että valtuuston päätös joulukuulta 2020 on voimassa: kunnalle tarpeettomista kiinteistöistä pitää luopua. Kunnanhallitus niputti yhteen vastoin valtuuston periaatepäätöstä Pappilanniemen myynnin ja Parolan keskustassa myynnissä olevan entisen pankkikiinteistön hankinnan kunnan hallinnon tarpeisiin. Valtuusto ei halunnut vanhaa kiinteistöä ostaa ja Pappilanniemen myynti palautettiin kunnanhallitukselle uuteen valmisteluun. Elinvoimajaosto ja talouden tasapainottamistoimikunta oli jo aiemmin esittänyt, että kunta olisi yhteydessä valtakunnallisesti toimiviin viiteen suureen kiinteistöjä jalostaviin ja välittäviin yhtiöihin, jotta saataisiin mahdollisimman ajantasainen ja relevantti kuva myynti- ja jalostusmahdollisuuksista. Näin ei kuitenkaan tehty, vaan valtuustolle esitettiin yhteistyötä yhden pienen konsulttiyrityksen kanssa. Riskit olisivat jääneet pääosin kunnan kannettaviksi.

Pappilanniemen ylläpito tulee kunnalle kalliiksi. Hallinto toki tarvitsee omat työtilansa. Kunnan toimintojen kannalta vaikeammin järjestettäviä ovat kuitenkin sairaalan ja päiväkodin tilat. Näiden korvaaminen ei kuitenkaan näytä olevan kunnan johdon tärkeyslistalla korkealla.

Seppo Söderlund

valtuutettu

Hattulalle tuomittu korvaus Pihlajalinnalta kattaa hädin tuskin sille oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut. Pihlajalinna välttyy epäonnistuneen sopimuksen aiheuttamalta 2.000.000 euron liiketappiolta. Ruotsalaista pääomaa onnisti jälleen, eikä mainekaan tainnut pahemmin kärsiä.

Me Perussuomalaiset vastustimme valtuustossa sopimuksen purkamista. Purkavan osapuolen tulee oikeudessa näyttää riidattomasti, että sopimuskumppanin sopimusrikkomus on olennainen. Sen onnistumista epäilimme ja pelkomme osoittautui aiheelliseksi. Sopimuksen purkamista toivoi myös Pihlajalinna Oy ja Hattula meni niinsanotusti halpaan. Kunnanjohtaja ja kunnanhallitus esittivät valtuustolle, että kunta purkaisi yksipuolisesti sopimuksen ja niin myös tapahtui joulukuussa 2019 äänestyksen jälkeen. Perussuomalaisten lisäksi kolme muuta valtuutettua oli tekemämme vastaehdotuksen takana.

Vastaehdotuksemme valtuustossa oli, että kunta vaatisi käräjäoikeudessa Pihlajalinnaa noudattamaan sopimusta 500.000 euron uhkasakon uhalla (n.s. luontoissuoritusvelvollisuus). Kunnanjohtaja Katariina Koivistolla ja kunnanhallituksella oli kova hinku saada ero Pihlajalinnasta ja päästä Terveystalon syliin. Kuntalaisille tämä maksaa terveydenhuoltomenoina 2.000.000 euroa ekstraa sopimuskauden aikana.

Perussuomalaiset valtuutetut Ari Sarusto ja Seppo Söderlund (meitä kannattivat Seppo Kopra, Heimo Miettinen, Kaj Nordenswan, Mikko Sabel ja Kari Ventola) eivät olisi myöntäneet vastuuvapautta kunnanjohtaja Koivistolle ja kunnanhallitukselle vuodelta 2019 ennen kuin käräjäoikeuden tuomio Pihlajalinna-asiassa saadaan. Nyt se on saatu. Vain vastuuvapauden myöntämistä vastustaneilla on oikeus vaatia oikeudessa mahdollisia vahingonkorvauksia.

Kenen on vastuu kahden millin mokasta? Maksajat löytyvät helposti: kaikki hattulalaiset veronmaksajat.

Seppo Söderlund

Valtuustoryhmän puheenjohtaja

Hattulan valtuusto täsmensi 21.4. kunnanhallituksen helmikuista päätöstä suhtautua myönteisesti loma-asuntojen muuttamiseen vakituisiksi asunnoiksi. Periaatteessa mitä tahansa Hattulan kunnan alueella sijaitsevaa loma-asuntoa voi käyttää etätyöhön ympärivuotisesti tai muuten vain muuttaa siihen asumaan pysyvästi, kunhan asumiseen tarvittavat kunnanhallituksen määrittämät peruskriteerit täyttyvät. Monessa Suomen kunnassa korona on ajanut ihmisiä maalle asumaan ja kehitys näyttää jatkuvan. Hattula on hieman jälkijunassa, mutta ei pudonnut kyydistä.

Viekää hyvää viestiä loma-asukkaiden tietoon. Yhteys kunnan työntekijöihin ja homma alkaa rullata. Kunnanhallitus on luvannut suhtautua hakemuksiin myönteisesti.

Seppo Söderlund

valtuutettu

Perussuomalaisten aloitteesta kunnalle vahvistettiin hankintaohjelma v. 2019. Se löytyy kunnan nettisivuilta kohdasta Asiakirjat. Kunnan laskukohtaiset hankinnat vuosittain ja toimittajittain löytyvät kunnan sivuilta (yhteystiedot=>laskutustiedot=>ostolaskut). Myös tämä hanke toteutettiin perussuomalaisten aloitteesta. Yrittäjien kannattaisi seurata, että häntä kohdellaan tasapuolisesti ja hankintaohjelman säännöksiä noudattaen kunnan hankinnoissa.

Hankintaohjelma määrää, että hankintakriteerinä käytetään hinnan lisäksi laatua ja ympäristövaikutuksia luonnon kestävää kehitystä tukien. Esimerkiksi elintarvikehankinnoissa laatutekijöinä käytetään tuoreutta, lyhyitä toimitusaikoja ja -matkoja sekä ympäristöä vähän saastuttavien pakkaus-ja toimitustapojen käyttöä.

Pienten ja keskisuurten yritysten tasavertaiseen mahdollisuuteen osallistua kunnan tarjouskilpailuihin suurten yhtiöiden kanssa vaikutetaan pilkkomalla suuret hankinnat osiin.

Niinsanottua työllistämisehtoa käytetään hankintaohjelman mukaan niissä hankinnoissa, jotka luonteensa ja suuruutensa puolesta siihen soveltuu. Tavoitteena on saada työllistettyä erityisesti sellaisia nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja vammaisia, jotka ovat syrjäytymisvaarassa yhteiskunnasta, ja joiden osalta kunnalle voi aiheutua kustannuksia työllistämisvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta.

Hattulan kunta käyttää palveluiden, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoon lähes 30 M€/v. Saavatko oman kunnan yrittäjät näistä hankinnoista heille kuuluvan osan? Kuka kunnassa valvoo, että hankintaohjelmaa noudatetaan käytännössä?

Seppo Söderlund

valtuutettu

Jos koulutuskuntayhtymä Tavastia puretaan ja sen kiinteistöt yhtiöitetään, Hattula haluaa jatkaa koulutusta antavassa kuntayhtymässä, mutta ei osallistua kiinteistöosakeyhtiöön. Kuntayhtymän pitää maksaa Hattulalle sen osuus kuntayhtymän peruspääomasta eli 1,25 M€. Rahat pitää käyttää Parolan uuden yläkoulun rakentamiseen.

Hämeenlinna omistaa koulutuskuntayhtymä Tavastiasta 77,2 %. Muut omistajakunnat ovat Janakkala 12,4 %, Hattula 8,7 %, Urjala 0,9 %, Akaa 0,5 % ja Pälkäne 0,2 %. Tavastia vastaa myös Parolan lukion toiminnasta erillisellä sopimuksella. Lukio toimii Hattulan kunnalta vuokratuissa tiloissa. Tavastian ammatillista koulutusta varten hankkimat kiinteistöt sijaitsevat pääosin Hämeenlinnassa ja osin Janakkalassa.

Hämeenlinna on päättänyt yhtiöittää koulutuskuntayhtymä Tavastian kiinteistöt osakeyhtiöksi 1.1.2022 lukien. Tavastian suurimpana jäsenkuntana se voi ajaa tahtonsa läpi muista kunnista piittaamatta. Vetoamalla aiesopimuksessa esiintuotuun ”Tavastian jäsenkuntien taholta tulleeseen aloitteeseen”, väitetään hankkeen perustuvan jäsenkuntien yhteiseen tahtotilaan. Näin asianlaita ei ole.

Koulutuskuntayhtymän omistamien kiinteistöjen yhtiöittäminen ei tuo koulutukseen eikä kiinteistöjen hoitoon mitään sellaista lisäarvoa syntyvien hallinnollisten lisäkustannusten vastineeksi, että sitä voitaisiin perustella muulla kuin kuntien taseiden kaunistelulla eli tasekikkailulla. Kirjanpitolainsäädäntöön jäänyttä porsaanreikää käytetään hyväksi kuntien ylijäämän kertaluonteiseen kasvattamiseen ilman, että kuntien kassaan kilahtaisi sentin senttiä. Päinvastoin prosessin läpivienti aiheuttaa kertaluonteisia kustannuksia ja vuotuisia etupäässä hallinnollisia lisäkustannuksia.

Uusi osakeyhtiö nielaisee sisäänsä noin 25 M€:n omaisuusmassan, josta Hattulan osuus on noin. 2,2 M€. Kuntalaisen mahdollisuudet tiedonsaantiin yhtiöstä vähenevät ja demokraattinen kontrolli heikkenee. Aiesopimusehdotuksen mukaan Hattula ei saisi edes hallituspaikkaa omaisuutensa suojaamiseksi.

Me hattulalaiset haluamme olla mukana nuortemme koulutuksesta vastaavassa Tavastiassa jatkossakin. Olemme luovuttaneet sille vastuun myös oman lukiomme toiminnasta. Luontevinta olisi ollut jatkaa toimintaa myös koulutuksessa käytettävien tilojen osalta kuntayhtymänä. Hämeenlinnalla näyttää olevan sen heikosta taloudellisesta tilasta johtuen intoa tarttua oljenkorsiinkin tilinpäätöksensä kaunistelemiseksi.

Hattulan kunnassa kestävää talouden pohjaa haetaan toimintakulttuurin muutoksilla ja keskittymällä kunnalle kuuluviin ydintehtäviin. Kiinteistöjen omistaminen ei näihin kuulu. Koulutuksen sisältö ja oppilaista huolta pitäminen kaikin tavoin on kunnan tärkeimpiä tehtäviä.

Seppo Söderlund

valtuutettu (PS) Hattula

Keskustapuolueen vahvat nimet maanviljelijä Pentti Pietilä ja opettaja Seppo Kopra siirtyivät Hattulan Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaiksi. Pentti Pietilä asettuu ehdolle Perussuomalaisten jäsenenä ja Seppo Kopra sitoutumattomana.

Perussuomalaisilla on Hattulassa koossa jo 12 hyväksyttyä ehdokasta huhtikuussa 2021 järjestettäviin kuntavaaleihin. Lisää ehdokkaita tulee koko ajan. Käsittelyssä on jo hyväksyttyjen lisäksi 4 ehdokasta.

Hattulan Perussuomalaiset painottavat asioiden hoitamisessa avoimuutta. Avoimuus on luottamuksen ja yhteistyön perusta. Avoimuuden yhteiskunnallinen merkitys tulee kasvamaan lisää, kun päätöksentekoa digitalisoidaan ja automatisoidaan. Tämä koskee kaikkia osapuolia kuntapolitiikassa, niin viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja kuntalaisia.

Perussuomalaisten valtakunnallinen kuntavaaliohjelma julkaistiin 25.1.

Ensimmäiset hyväksytyt kuntavaaliehdokkaat Hattulassa ovat:

Kopra Seppo (opettaja), Laine Jaana (yrittäjä), Niemi Pasi (projektijohtaja), Perälä Vesa (eläkeläinen, kapt. evp.), Pietilä Pentti (maanviljelijä), Pitkänen Pentti (eläkeläinen), Salonen Vesa (yrittäjä), Sarusto Ari (tarkastaja), Siren Harri (eläkeläinen, puuseppä), Söderlund Seppo (oikeustieteen tohtori, hallintotieteitten maisteri), Tuovinen Ari (huoltomies) ja Vehmas Susanna (merimies).

Ehdokkaita otetaan lisää maaliskuun alkuun saakka.

Tämä Hattulan Perussuomalaiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Laineen lehdistölle antama juttu 26.1. ei kelvannut Hämeen Sanomille.

Hattulan kunnan alueella ei ole koulutuskuntayhtymä Tavastian kiinteistöjä. Ne sijaitsevat Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Sen vuoksi valtuuston käsittelyssä 25.1. olleessa aiesopimuksessa, jolla on tarkoitus muodostaa Tavastian kiinteistöistä erillinen osakeyhtiö, ei Hattulan kunnalle oltu varattu perustettavassa osakeyhtiössä edes hallituspaikkaa, vaikka kunnan omistusosuus kuntayhtymästä on n. 9 % ja osuus kiinteistöyhtiöön siirtyvästä omaisuudesta yli 2.000.000 €.

Asian käsittelyn aikana kävi selväksi, ettei kunnassa oltu selvitetty, voisiko Hattula jäädä pois perustettavasta kiinteistöyhtiöstä ja jatkaa koulutusta antavan kuntayhtymän jäsenenä. Vastaus löytyy koulutuskuntayhtymän perussopimuksesta ja toin sen valtuustossa esiin: poisjäävälle kunnalle on maksettava sen osuus peruspääomasta. Hattulan osuus peruspääomasta on n. 1.000.000 €.

Kun tätä mahdollisuutta ei valmistelussa oltu millään tavalla huomioitu, eivät sitä valtuutetut ilmeisesti ymmärtäneet. Lopputulos oli kunnan kannalta laiha. Esittämäni ehto aiesopimuksen hyväksymiselle kyllä hyväksyttiin yksimielisesti: Hattulan kunnan pitää saada uudesta kiinteistöyhtiöstä hallituspaikka pysyvästi. Tämä todennäköisesti Hämeenlinnassa ja Janakkalassa hyväksytään.

Olisiko kuitenkin ollut parempi vaihtoehto luovuttaa suosiolla rakennukset Hämeenlinnalle ja Janakkalalle ja ottaa 1.000.000 euroa käteen? Se nyt kuitenkin on tämän hallituspaikan hinta.

Seppo Söderlund

valtuutettu

Hämeenlinna pilkkoo naapurikuntiensa kanssa yhdessä omistamansa koulutuskuntayhtymä Tavastian. Kaupungin heikon taloustilanteen korjaamiseksi on keksitty arveluttava keino: tasekikkailu, joka aiheuttaa lisää byrokratiaa, lisää kustannuksia, eikä tuo jäsenkunnille lisää euroja.

Vastuullinen taloudenhoito ei saisi olla kirjanpidolla asioiden kaunistelua. Se ei pelasta Tavastian jäsenkuntien rahatilannetta vaan päinvastoin hämärtää kuntien talouden tilannekuvaa entisestään.

Tavastian jäsenkuntien taseiden keinotekoinen ylijäämien kasvattaminen on väärä motiivi Tavastian kiinteistöjen yhtiöittämiselle. Se ei hyödytä koulutuskuntayhtymän varsinaisen koulutustehtävän toteuttamista. Päinvastoin syntyy uusi oikeushenkilö, kiinteistöosakeyhtiö , joka monimutkaistaa päätöksentekoa ja lisää hallinnollisia kustannuksia. Ne rahat ovat pois koulutuskuntayhtymän opetustoimesta.

Kunnallisen päätöksenteon, toiminnan ja verovarojen käytön piilottaminen osakeyhtiöön ei-julkiseksi heikentää demokraattista päätöksentekoa ja valvontaa.

Hattulan kunnanhallitus esittää 25.1. kokoontuvalle valtuustolle, että Tavastian kiinteistöjen yhtiöittämistä koskeva aiesopimus hyväksyttäisiin Hämeenlinnan haluamalla tavalla. Tämäkö on sitä Hämeenlinnan peräänkuuluttamaa seutukuntayhteistyötä. Kunnanhallitus on nöyrtymässä Tavastian jäsenkuntien viranhaltijoista koostuvan työryhmän hallintomalliin, jossa Hattulan kunnalle ei ole annettu edes hallituspaikkaa uudessa yhtiössä. Näin siitä huolimatta, että Hattulan kunta ja kuntalaiset omistavat Tavastiasta ja sen kiinteistöistä n. 9 % eli reaaliomaisuutta yli 2.000.000 euron arvosta.

Seppo Söderlund

valtuutettu

Hattulan Perussuomalaisten valtuustoryhmä on koko valtuustokauden pyrkinyt helpottamaan sekä asuintonttien että yritystonttien ostamista ja vuokraamista. Viimeinkin valtuustossa on ymmärretty, että kaikki käytettävissä olevat keinot on käytettävä kunnan vetovoimaisuuden ja samalla elinvoiman säilyttämiseksi. Kaikki kunnan tontit ovat sekä vuokrattavissa että ostettavissa. Hintoja on myös alennettu. Rakentamisaikaan tuo helpotusta myös mahdollisuus aluksi vuokrata tontti ja lunastaa se myöhemmin omaksi. Jos lunastus tapahtuu 5 vuoden sisällä vuokrauksesta, hyvittää kunta maksetut vuokrat ostohinnasta.

Seppo Söderlund

valtuustoryhmän pj.

Hattulan kunnanvaltuusto päätti 13.11.2019 korottaa kunnallisveroa ja kiinteistöveroja tietämättä, mihin lisätulot käytetään. Kokonaan unohduksiin jäivät talouden tasapainotustyöryhmän keväällä tekemät ehdotukset kunnan toimintojen järkeistämisestä. Korotuksia vaativat kaikki KD:n, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutetut sekä joukko demareiden ja kokoomuksen valtuutetuista. Vastaan äänestivät Perussuomalaisten lisäksi kokoomuksen ja demareiden valtuutettuja.

Valtuusto hyväksyi ryhmämme esittämän ponnen, jonka mukaan jatkossa talousarviosta päätetään samanaikaisesti verojen kanssa. Valtuutettujen pitää tietää tulojen ja menojen määrästä ja jakautumisesta eri kohteille, ennen kuin verojen korotuksista päätetään. Nyt talousarviota ei ole käsitelty edes kunnanhallituksessa.

Hattulalle saatiin hyväksyttyä vihdoin ja viimein perussuomalaisten aloitteesta hankintaohjelma. Kun se julkaistaan Internetissä, kannattaa erityisesti pk-yritysten tutustua niihin ja vaatia ohjelman mukaista kilpailutusta. Hankinnoissa (palvelut, rakentaminen, tavarat) on painoa annettava hinnan lisäksi laatuun ja ympäristötekijöihin. Se parantaa paikallisten pienyritysten asemaa kilpailussa isojen yritysten kanssa. Ohjelma mahdollistaa myös vaikeasti työllistettävien työn saantia, kun isoissa hankinnoissa kunnan pitää käyttää ns. työllistämisehtoa.

Seppo Söderlund
Hattulan Perussuomalaiset ry:n valtuustoryhmän pj

Hattulan Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki hyvän ja ajankohtaisen aloitteen valtuuston kokoukseen 14.5 koskien loma-asuntojen muuttamismahdollisuutta asumiskäyttöön Hattulan kunnassa.

Nykyisen asiaa koskevan lain näin salliessa olisi järkevää kaikin puolin yrittää saada kuntaan lisää myös muitakin veronmaksajia kuin lapsiperheitä. Ketkä olisivatkaan tuotteliaimpia veronmaksajia kuin keski-ikäiset, jo lapsensa maailmalle lähettäneet, työssä käyvät, palveluita käyttävät ja niistä maksavat kuntalaiset. Näillä keski-ikäisillä olisi hyvät mahdollisuudet ja todennäköisesti riittävästi aikaa sekä terveyttä käyttää rahaa myös lähiseudulla tarjolla oleviin palveluihin. Näiden palveluiden käytöllä on laajat kerrannaisvaikutukset myös tätä kautta verotuloina ja yrittäjyyden kannustimina.

Itsekin täällä vasta muutaman vuoden asuneena olen jo käyttänyt oman kunnan ja lähipalvelujen tarjoajien maksullisia palveluita varmaankin jo noin 20:ltä eri yrittäjältä (esim. kampaamo, putkimies, sähkömies, maalari, liikenteenharjoittaja, autokorjaamo, jne). Mitään näitä ja monia muita palveluita en olisi Hattulan kunnan alueelta ostanut, jos minulla olisi täällä vain vapaa-ajan asunto.

Em. muutoksella voisi olla myös suuri elävöittävä vaikutus nykyisellään kuihtuville kylillemme.

Kirsi Kauppi

Hattulan Vuohiniemen Myllykylän uudisasukas

Yritimme Ari Saruston kanssa saada pieniä parannuksia yritystonttien luovutusehtoihin valtuustossa 26.9. Esityksemme rakentamisvelvoitteen alentamisesta 10 %:sta 5 %:iin kh:n päätöksellä perustelluissa tapauksissa läpäisi äänestyksessä 22-11. Vuosivuokrien hyvitys 5 ensimmäisen vuoden ajalta kuten asuintonteissa hävisi täpärästi äänin 16-16, kun Mikko Sabell äänesti tyhjää ja valtuuston puheenjohtaja Ville Myllymäki äänesti kh:n esityksen puolesta ja hänen äänensä ratkaisi. Kolmas esityksemme varausajan tarjouskilpailun järjestämisestä luopumisesta hävisimme äänin 24-8, 1 tyhjä.

Kunnassamme puhutaan paljon Hattulan vetovoimatekijöiden ja pitovoimatekijöiden lisäämisestä, kun ihmiset ja yritykset pakenevat pois kunnasta. Teot vain ovat jääneet vähiin. Me Perussuomalaisten valtuutetut olemme pyrkineet johdonmukaisesti puolustamaan sekä heikompiosaisia kuntalaisia että pk-yrityksiä.

Seppo Söderlund
valtuutettu

Hattulan tekninen yksikkö selvitti Mierolantien/Parolantien liikenneturvallisuuden parantamisesitystämme ja esitti hidasteiden rakentamista nopeuksien hillitsemiseksi. Kunnanhallituksessa Matti Puotila esitti Sabellin kannattamana asian palauttamista lisäselvityksiä varten. Tekninen yksikkö pyörsikin kantansa ja katsoi tien olevan turvallinen ilman mitään toimenpiteitä. Kunnanhallituksen pöytäkirjasta ei selviä, millä perusteilla päätös syntyi.

Liikenneturvallisuuteen ei Hattulassa haluta panostaa. Kunnanhallitus ilmeisesti odottaa ”vakavampia näyttöjä”, ennen kuin toimeen tartutaan. Jonkun onnettoman kohdalla se voi olla kohtalokasta.

Seppo Söderlund

Hattulan tekninen yksikkö tulee päivittämään kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen tiedot Perussuomalaisten aloitteen perusteella kesästä 2018 alkaen.

Perussuomalaisten aloite johti kunnan ostolaskujen julkistamiseen. Tiedot vuosilta 2014-2016 löytyvät kunnan kotisivuilta seuraavaa polun takana: Yhteystiedot>laskutustiedot>ostolaskut.

Seppo Söderlund
Hattulan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Valtuusto päätti äänin 19-16 rakentaa uuden terveyskeskuksen purettavan kunnantalon paikalle. Kunnantalo joudutaan purkamaan sädesienen vallattua rakenteet. Purkaminen on ainoa vaihtoehto.

Nykyinen terveyskeskus alkaa olla elinkaarensa päässä. Sen korvaaminen uudella perustuu terveyskeskuksen henkilökunnan kokemiin sisäilmaongelmiin ja saneerauksen kalleuteen. Nykyisin näyttää olevan edullisempaa rakentaa uutta kuin korjata vanhaa. Tutkimukset eivät ole kuitenkaan tuoneet esiin sisäilmaongelmien syitä, mutta henkilöstön sairastelu ja oireilu otettiin valtuustossa vakavasti.

Äänestykseen jouduttiin, kun monet valtuutetut olivat huolissaan niistä riskeistä, joita kunta on ottamassa tehdessään rakentamispäätöstä kiireellä juuri nyt. Pihlajalinna voitti kunnan terveyspalveluita koskevan tarjouskilpailun, mutta siitä on valitettu markkinaoikeuteen. Ratkaisua saadaan odottaa syksyyn. Perussuomalaiset olisivat halunneet siirtää terveyskeskuksen rakentamispäätöksen teon syksyyn, jolloin myös valtakunnalliset sote-päätökset ja maakuntamalli ovat saaneet ratkaisunsa. Puolen vuoden siirto päätöksenteossa olisi mielestämme ollut järkevää ja riskinottoa vähentävää.

Uusi terveyskeskus maksaa lähes 5 miljoonaa euroa. Parolan koulun sisäilmaongelmat on tiedossa, mutta ratkaisutavasta ei ole vielä päästy yksimielisyyteen. Koulujen kunnossapito jää sote-uudistuksen jälkeenkin kunnan vastuulle. Vuosikymmeniä kestänyt vitkuttelu kiinteistövelkaa lisäten on nyt johtamassa verojen kiristämisen tielle.

Seppo Söderlund
Hattulan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja