Valtuutettu Seppo Söderlundin puheenvuoro kunnanvaltuustossa 21.2.2024
Puheenvuoro Hattulan kunnanvaltuuston kokouksessa 21.2.2024/lukiorakennus
Uuden rakentaminen
Parolan lukiossa on tehty hyvää työtä. Kiitos siitä kuuluu koko lukioyhteisölle, erityisesti opettajakunnalle ja opiskelijoille. Vaikkeivat opiskeluolosuhteet ole olleet parhaat mahdolliset, ovat tulokset erinomaisia. Opiskeluryhmät on pystytty pitämään tehokkaan pieninä ja kurssitarjonta yhteistyössä muiden lukioiden kanssa hyvällä tasolla. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vähäistä. Lukiolla on hyvä ”me yhdessä” -henki.
Myös lukion vetovoima on säilynyt hyvänä. Opiskelijamäärä on kuluvalla vuosikymmenellä ollut jopa hieman kasvussa 2010-lukuun verrattuna.
Me Hattulan Perussuomalaiset olemme sitä mieltä, että Parolan lukio ansaitsee pysyvät, hyvään opiskeluun mahdollistavat tilat nykyisten väistötilojen sijaan.
Hattulalaiset ovat panostaneet tähänkin saakka omaan lukioonsa. Kunnassa ymmärretään lukion merkitys eräänä kunnan vetovoimatekijöistä. Toisin kuin lakisääteinen varhaiskasvatus, esiopetus ja peruskoulutus, lukion ylläpito on kunnan vastuulla. Valtiovalta toki avustaa kuntaa maksamalla 7.200 euroa opiskelijaa kohden vuodessa.
Tämä ei kuitenkaan riitä varsinkaan pienissä lukioissa, koska kustannukset ovat suurelta osin riippumattomia opiskelijamääristä. Hattulan kunta maksaa jokaista lukiolaista kohden runsaat 1.650 €/v koulutuskuntayhtymä Tavastialle, joka toimii koulutuksen järjestäjänä. Tämä on se hinta, jonka kuntalaiset panostavat siihen, että lukiokoulutusta annetaan Hattulan kunnassa, eikä nuortemme tarvitse lähteä sitä hakemaan Hämeenlinnasta tai muualta maasta. Näin hyvin eivät asiat ole läheskään kaikissa maamme kunnissa. Hattulassakaan ei muiden toisen asteen koulutusta saavien osalta tilanne ole näin hyvä. Poikkeuksen tekee vain Lepaalla toimiva puutarha-alalla.
Kiitosta emme anna kunnan johdolle lukioprojektin vetämisestä. Rakentamaan pitäisi päästä, mutta vasta nyt kunnanhallitus tuo päätösesityksen valtuustolle. Kunnan päättäjät on ajettu pakkorakoon. Päätettäväksi tuodussa esityksessä ei ole arvioitu lainkaan sitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia nyt tehtävällä päätöksellä on. Viranhaltijoiden pitäisi varoitella, poliitikkojen tehdä päätöksiä. Nyt asiat ovat kääntyneet päälaelleen.
Valtuustossa 2023 käsitellyn lukion hankesuunnitelman mukaan uuden lukion rakentaminen maksaa 4,3 M€. Tämä nostaa kuntalaisten maksettavaksi tulevat lukiokoulutuksen vuosikustannukset 280.000 eurosta 545.000 euroon eli opiskelijaa kohden laskettuna 1.650 eurosta/opiskelija/v 3.200 euroon/opiskelija/vuosi. Tämä sillä edellytyksellä, ettei valtionapu opiskelijaa kohden pienene ja että opiskelijamäärä säilyy vuosikeskitasolla 170 opiskelijassa.
Valtion talousvaikeudet tulevat johtamaan koviin säästöpäätöksiin. Kunnat eivät tule säästymään leikkauksilta. Selviytyäksemme joudumme kuntaveron korotuksiin mahdollisesti jo kuluvan vuoden syksyllä, viimeistään 2025.
Kunnan palveluverkko 2030 sisältää palvelujen hajauttamisen periaatteen. Lähivuosien kouluinvestoinnit ilman lukiota eivät tule jäämään paljonkaan alle 20 M€:n. Investointimme lakisääteisen koulutuksen ympäristöihin vaativat tulevina vuosina vähintään 3 M€:n vuosisatsaukset. Muihin investointeihin tarvittaisiin 1 M€/v. Miten käy siinä taistossa veroeuroista esimerkiksi Lepaan kevyen liikenteen väylän?
Kriisikuntastatuksen välttäminen edellyttää kunnan vuosikatteen nostamisen vähintään vuotuisten investointien tasolle. Meidän on korotettava kunnallisveroamme 8,1 %:sta 9,7 %:iin päästäksemme +/- tulokseen. Se merkitsee keskiverto palkansaajalle kuntaveron nousua 8.000 eurosta 9.600 euroon/v, nousua 20 % eli 132 €/kk.
Mikä on tilanne Hämeenlinnassa? Mikä on tilanne Janakkalassa? Mitä tekee valtio? Riittääkö kunnan pitovoima, kun verot nousevat? Mihin meillä on varaa?
Maanvuokrasopimus
Kunnan johdon ajama lukion rakentamismalli on kunnan viranhaltijoiden kannalta helpoin ratkaisu: tilataan ulkopuolelta muiden taseeseen ja maksatetaan kuntalaisilla viulut. On itsensä pettämistä kuvitella, että kunnan taseen ulkopuolella toteutettavat hankkeet löytäisivat lopulliset maksumiehet muualta kuin omasta kunnasta. Päinvastoin. Kuntalaiset maksavat rakentamisesta jokaisen sentin korkojen kanssa ja päälle palvelurahat Tavastialle ja Leasingyhtiölle. Pää on pistetty pensaaseen, mutta kenen pää?
Vaikka Hattulan kunta on osa koulutusyhtymä Tavastiaa, kyse on eri organisaatioista. Tavastian pääomistaja on Hämeenlinnan kaupunki. Hattulan osuus on 10 %. Tavastian etu on pääasiassa Hämeenlinnan etu ei Hattulan.
Lunastushintaa koskevan kohdan korjaus paransi sopimusta. Edelleenkin sopimus on Hattulan kannalta kohtuuton ja epätasapainoinen.
Hattulan kunnalla on lunastusvelvollisuus niihin rakennuksiin, joita vuokrattavalle tontille rakennetaan koulutustarkoitusta varten. Lunastusvelvollisuus on kova vaatimus. Kunnalla pitäisi olla lunastusoikeus ei velvollisuus.
Hyväksyttäväksi esitetty sopimusluonnos tarkoittaa käytännössä sitä, että
- Tavastia rakentaa, saa siitä palkkion, Hattula maksaa
- Tavastia käyttää, saa siitä palkkion, Hattula maksaa
- jos käytöstä luovutaan, Hattula lunastaa ja maksaa
- riskit kantaa 100 %:sti Hattula